Tutkimus tasaa tietä biokaasuautoilulle

teksti: Minna Nurro, kuva: Saija Rasi 04.01.2012

Kaasukäyttöisiä autoja on Suomessa tällä hetkellä yhteensä noin 900.  

Etelä-Suomessa voitaisiin käyttää paikallisesti tuotettua biokaasua liikenteen polttoaineena varsin laajasti. MTT:n koordinoimassa W-Fuel-hankkeessa on todettu, että hankkeen kohdealueilta saatavilla olevista bioraaka-aineista olisi parhaimmillaan mahdollista tuottaa energiaa noin 170 000 kaasukäyttöisen henkilöauton vuosikulutukseen.

Biokaasu eli biometaani on uusiutuvaa energiaa, ja sen elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi alhaisemmat kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt. Liikennekäytössä kaasun etu on myös hiukkaspäästöjen vähäisyys verrattuna dieselpolttoaineisiin.

Potentiaalisia raaka-aineita riittää

W-Fuel-hanke on tarkastellut paikallisesti tuotetun biokaasun tulevaisuudennäkymiä Turun ja Salon seudulla, pääkaupunkiseudulla sekä Kymenlaaksossa. Tutkijat ovat kartoittaneet alueilta saatavilla olevia biokaasun potentiaalisia raaka-aineita eli erilliskerättyä biojätettä, lietettä ja kerättävissä olevaa lantaa sekä energiakasveja pelloilta, jotka eivät ole ruoantuotannossa.

– Hankkeen kohdealueilla käytettävissä olevista biomassoista olisi laskelmien mukaan parhaimmillaan mahdollista saada yhteensä noin 300 miljoonaa kuutiota biometaania vuodessa, summaa tutkija Saija Rasi MTT:stä.

Määrällisesti lupaavimmilta näyttävät maatalouden biomassat: raaka-ainetta olisi saatavilla runsaasti etenkin kasvattamalla energiakasveja pelloilla, joita ei käytetä ruoantuotantoon.

– Taloudellisesti kannattavinta on nykyisin tuottaa biokaasua teollisuuden ja yhdyskuntien biojätteestä sekä lietteestä. Näin siksi, että biokaasulaitos voi veloittaa jätteen tuottajalta ns. porttimaksun, Rasi huomauttaa.

Poliittista tahtoa tarvittaisiin

Biokaasuautoilijoiden vähäisyys ja sitä kautta taloudellinen kannattavuus onkin tällä hetkellä biokaasun liikennepolttoainetuotannon kasvun suurin este. Rasi arvioi, että biokaasun käytön lisääntymistä varten tarvittaisiin selkeitä poliittisia päätöksiä.

– Esimerkiksi energiakasvien viljelyn aloittaminen tarvitsisi tukitoimenpiteitä lähteäkseen liikkeelle. Lisäksi tarvittaisiin kuntakohtaisia päätöksiä siitä, että kilpailutuksessa voisi suosia kaasukäyttöisiä autoja esimerkiksi jätehuollossa tai paikallisbussiliikenteessä, hän konkretisoi.

Biokaasun liikennekäytön lisääminen sopisi hyvin myös EU:n tavoitteisiin vähentää liikenteen CO2-päästöjä. EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 uusiutuvia polttoaineiden osuus olisi 10 % liikenteen loppukulutuksesta. Samalla EU edellyttää, että uusiutuvista polttoaineista aiheutuvien päästöjen on oltava vähintään 35 % pienemmät kuin fossiilisen vertailupolttoaineen. Vuonna 2017 päästövähennys tiukkenee 50 %:iin ja vuodesta 2018 eteenpäin 60 %:iin.  

Kaasuautoilu on kasvussa

Nykyään kaasulla kulkee Suomessa noin 900 ajoneuvoa. Kaasuautojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, sillä vuodesta 2009 niiden lukumäärä on lisääntynyt 70 prosenttia. Suurin osa kulkee maakaasulla, sillä biokaasua on voinut tankata vain Laukaassa Metener Oy:n tankkausasemalla ja syksystä 2011 lähtien myös Gasum Oy:n tankkausasemilla.

Autoilijoille kaasu on tällä hetkellä hieman edullisempi polttoaine kuin bensiini tai diesel. Sen sijaan kaasukäyttöisen auton hankintahinta on hieman korkeampi kuin perinteisen ajoneuvon. Rasi uskoo, että kaasuautojen lukumäärän kasvu jatkuu yhä.

– Biokaasu on ollut viime aikoina paljon mediassa ja erilaisia hankkeita on meneillään eri puolilla Suomea. Kaasukäyttöisen autokannan lisäämiseksi tarvittaisiin ehkä jonkinlainen taloudellinen sysäys, vaikkapa Ruotsissa käytetty: kaasuautoille pysäköinti kaupungin keskustassa on ilmaista, hän miettii.